Vauvalla on ollut nyt jonkun aikaa aina iltaisin vatsavaivoja niin lähinnä on illat sitten kulunut niiden parissa. Nyt käteni ovat vapaat ja ehkä ehdin tässä nyt muutaman rivin kirjoittamaan kuulumisia.
Vietimme ristiäisiä 16.10 ja vauvan nimeksi tuli Sulo Martti Werner
Lapset pitivät huolen siitä, ettei tilaisuus ollut myöskään tylsä! Yksi tiputti kameransa melkein kastemaljaan,toinen oli vähällä kaataa kynttilän ja Lennin rooli pään pyyhkijänä ei ihan meinannut onnistua, kun herra uhmaikäinen ei suostunutkaan pyyhkimään vaan aloitti sen perinteisen E-en. Sulo raukka odotteli pää märkänä ja ihmetteli miksei kukaan kuivaa! No, kyllä se Lenni sitten lopulta suostui. :)
Muuten tää meidän elämä on ollut lähinnä kotosalla oleskelua ja ehkä pientä "selviytymistäkin" tässä vaiheessa kun kaksi isompaa on pistänyt ranttaliksi ja pienin on itkeskellyt vatsavaivojaan. Välillä on todella sellanen olo, että jos tästä selvitään järjissämme kaikki, niin sitten selvitään mistä vaan. Mä rakastan mun kaikkia lapsiani niin kovasti, että välillä oikein sattuu! Sattuu, kun väsyneenä huudan ja raivoan, sattuu kun mietin miten pieni on vielä 3-vuotias esikoinen, jolta odotetaan jo aika paljon. Sattuu, kun en kerkeä sylittelemään ja ihastelemaan vauvaa, vaikka juuri nyt pitäisi keskittyä vaan siihen. Sattuu, kun keskimmäinen on vielä niin vauva itsekkin ja nyt äitin sylissä on jo uusi vauva.
Nyt tämä flunssainen äiti kyllä lähtee unten maille tai aamulla taas ketuttaa. Olipa puhdistavaa kun sai taas kirjotella. <3
